Niin rakas Sarah Kay-mekko

Minun lapsuudenaikainen kangas, ollut milloin verho,
 milloin päiväpeitto, milloin lakana.

Rakas äitini ei ollut ikinä hävittänyt tätä mihinkään
 ja päätyi jossakin vaiheessa minulle.

Olen aina rakastanut Sarah Kay-hahmoja, niin kauniita ne on.

 

Serkkutytön ristiäisiin valmistui Mekkotehdas-kirjan Katariina mekko.

 

 

Neiti tosin sairastui edellisenä yönä, eikä harmikseen päässyt koko ristiäisiin.

 Kyllä harmitti tyttöä ja äitiä!!!

Kaverin synttärit onneksi hieman paikkasi tilannetta.

 Hetki ennen lähtöä, kuulokkeissa soi Jukka Poika :)

 

 

Hihoissa, pääntiellä ja helmassa brodyyrinauhaa

OIH ja VOIH! Niin kauniit tyttöset! :)

 

*Sanna*

Syksymekko, eiku sittenkin talvimekko

Verson Puodin ihanasta sinapinkeltaisesta vaahterasade joustofroteesta oli tarkoitus tulla minun syksymekkoni,
mutta ennenkuin olin saanut mekon ommeltua kasaan

 satoi ENSILUMI tänne itäiseen Suomeen,

 joten siitä tulikin sitten talvimekko. :)

 

 

Kaavana jälleen kerran Joka Tyypin Kaavakirjan raglanpaita koko L pidettynä ja hieman muokattuna.

Tää vaan toimii, huippu kaava!

 

 

Putkikaulus jossa nepparit.

 

 

 

Halusin tosi yksinkertaisen mekon, jotta kangas olisi pääosassa, mutta jotain pientä jäin silti kaipaamaan. Valkoinen pitsi oli harmikseni loppunut, mutta onneksi löysin pienen pätkän tyttöseni mekko-ompeluksesta jäänyttä brodyyri( vai mikä se nyt oli)nauhaa.
Pikku yksityiskohta siis hiharesoreissa.

 

 

Lunta maassa, mieli heti joulussa.

Joko kehtaa kaivella joulujuttuja? :)

 

*Sanna*

 

Ristiäislahja kummitytölle

Osa lahjapussin sisällöstä, jotka tekaisin itse.

 

 

Juhlamekkoon sopivat viininpunaiset pitsinauhat.

 

 

KUN ON OIKEIN PIENI,
VOI LENTÄÄ LINNUN UNTUVALLA,
NUKKUA ORVOKIN LEHDEN ALLA,
KUN ON OIKEIN PIENI.

 

KUN ON OIKEIN PIENI,
VOI KEINUA HEINÄSSÄ HEILUVASSA,
LEVÄTÄ KUKASSA TUOKSUVASSA,
KUN ON OIKEIN PIENI.

 

KUN ON OIKEIN PIENI,
VOI ISTUA LUMIHIUTALEILLE,
JA LIITÄÄ MAAILMAN TUULIEN TEILLE,
KUN ON OIKEIN PIENI.

 



 

Magnolia neitonen, joka väritetty Pro Marker-tusseilla.

Loistava tussi, tulee tasaista jälkeä, ei jää "tussin vedot" näkyviin.

*Sanna*

 



Kummityttömme kastekakku

Lastemme tuorein serkkutyttö sekä meidän kummitytömme sai nimen

 ja minulla oli kunnia taikoa kakku.

Tytön äiti antoi minulle täysin vapaat kädet koristeluun.

 Toiveissa oli vain täytteet; mansikkaa ja vaniljaa.

Päätin tehdä hieman erilaisen, ei niin hempeän kastekakun.

 

 

 

Mitä kaikkea kuuluukaan niihin esivalmisteluihin ennen kuin kakku näyttää tältä,

 ei ihan tunnissa ole valmista. :) Valaistaanpa hieman...

 

Kakun piti olla valmis sunnuntaina,

alku viikolla aloittelin suunnittelun ja koristeiden tekemisen.

Ehtivät siten kuivaa hyvin ennen H-hetkeä.

Ja työpöytä keittiössä näyttää koko viikon tältä.

 

Harvinaisen siistiä tällä kertaa.

Huh, näkisittepä sen sotkun joskus,

 mies onneksi on jo tottunut. :)

 

Kukkia kuivatellaan päivä...

 

...sitten koristellaan ja suihkautetaan kimalleväriä.

Tällä kertaa pronssia.

 

Edellisenä päivänä valmistellaan kinuksikerma jääkaappiin jäähtymään ja odottamaan vatkausta.

 

2dl kuohukermaa

1,5dl fariinisokeria

Kiehautetaan, ei keitetä.

 

 

Fariinisokru sulanut, eikun kylmään!

 

 

Edellis-iltana  ennen juhlapäivää kuorrutetaan kakku, tällä kertaa kermalla eikä sokerikreemillä.

 

 

Ja yötyötä kun usein harrastan, niin yöllä viimeistellään ja koristellaan.

Käytettyjä työtunteja en ole ikinä laskenut,en koe siihen tarvetta.

Tämä kun on  minulle ihana harrastus, jossa aivot voi laittaa hetkeksi narikkaan,

 ainakin lapsista ja kotitöistä. ;)

 

 

 Kinuskikerma reunapursotuksissa

 

 

 

 

 

Nalle toivottaa sydämellisesti tervetuloa sukuun

Jenni Amanda! <3

 

 

*Sanna*

 

 

Kaulustunika

Ommellinen-blogi haastoi muutkin tekemään aivan ihanan mallisen kaulustunikan postaamalla ohjeet kauluksen tekemiseen,
 joten eikun tuumasta toimeen.

Minun versioni syntyi kauan kauan sitten Ikasyristä tilaamasta sydän velourista.

 

Majapuun pitsivetskari raglansaumassa,

joka mahdollistaa kauluksen pitämistä, joko auki...

 

...tai kiinni.

 

 

 AI Ai, mie tykkään! Tätä lisää varmasti viel johonkin. :)

Toisessa sivusaumassa pitsikoristein tasku.

 

 

 

Kiitos ja kumarrus Ommellinen, olen ihastunut!

*Sanna*

 

THE TAKKI

Olen ompelu-innostuksen myötä tehnyt itselleni
pakko-opetella-ja-tehdä-HAASTEITA.

Olen päättänyt opetella kaiken sen mitä en KOSKAAN
 uskonut osaavani ja tekeväni.

Yksi niistä on nyt saavutettu. Tein TAKIN,

sen elämäni ensimmäisen VUORITETUN hupullisen takin.

Nyt saa tuulettaa.... JEEEEEE!!! :D

 

Saanko esitellä THE TAKKI koossa 92.



 

Kangas on alunperin ollut ilmeisesti verho, jossa raidat kulki vaakasuoraan.

Tämäkin kangas on siis jokin aikaa sitten saadusta kangaskassin sisällöstä,

 ihan ehtaa kasaria.

 Kauhean hartaasti, kieli keskellä suuta, mallailin ja leikkelin kaavoja.

Halusin raidat menemään noin pystyttäin ja kohdistuksen piti olla just eikä melkein.

Taisi mennä tunti jos toinenkin tässä leikkuu puuhassa. 

 Helpommankin tien olisin tietysti voinut ekaan takki-projektiini valita.

 PAH, minä vai, ei ikinä sieltä mistä aita on matalin, haastetta pitää olla :D

Nämähän minä leikkasin jo keväällä, ilmeisesti kaikki puhti meni jo leikkaus ja sommittelu vaiheessa, kun nyt vasta kaivelin nämä esiin
 ja sain vihdoin ommeltua ne kasaan. 

 

Kaavana on OB 1/13 Against theWind

 

 

Yksi ei niin kohdistunut raita sivusaumassa,

sen kanssa minun on vain opeteltava elämään :)

Tästä onkin hyvä jatkaa unten maille ja nähdä unia seuraavasta minulle isosta HAASTEESTA, tehdä ITSELLE takki.

Kangaskin on jo valmiina, ihana vihreä retrokangas...

Ehkä vielä jokin päivä....

 

Kauniita unia, ihania kangaskuvia! :)

 

*Sanna*

 

 

 

Tyttömäisiä pipoja

 

Prinsessalleni  pipoja  pieneksi menneiden tilalle, oikein YLItyttömäisin koristein. :D

MODAn ruttupipo-ohjetta mukaillen.